Lämpökaivo on kallioperään porattava useimmiten n. 100-250m syvä kaivo johon lämmönkeruuputki asennetaan. Kaivon syvyys määritellään laskennalla jossa hyödynnetään jo kohteen olemassa olevia tietoja esim. öljyn kulutuksesta, öljykattilan hyötysuhteesta tai lämmitykseen käytetyn sähkön määrästä. Uudiskohteen laskennan perusteena voidaan käyttää energiatodistuksen antamia tietoja.

Lämpökaivo on halkaisijaltaan useimmiten 115mm (”nk. 4 tuuman kaivo”). Se on käytetyin koko ja tehokkain maalämmön lähteenä mutta muitakin kokoja on mahdollista tehdä – esimerkiksi vesikaivot ovat monesti ”5 tuuman” kaivoja.

Poraus suoritetaan porausvaunulla. Porausvaunu ajetaan porauspaikalle ja muu porauskalusto kuten kuorma-auton tai perävaunun päällä oleva kompressori sekä mahdollinen kivituhkalava voidaan sijoittaa porauspaikasta kauemmaskin. Porausvaunumme liikkuu kumiteloilla joten porauksesta aiheutuvat jäljet/painaumat ovat tontilla minimaaliset ja häviävät usein hyvinkin nopeasti kokonaan pois. Vaakakaivuut kaivamme lämpökaivolta talolle minikaivurilla noin metrin syvyyteen. Asennamme vaakaputkistot useimmiten samaan aikaan poraustyön kanssa joten poraamme ja kaivamme tontilla parhaimmillaan vain yhden päivän ajan.

Lämpökaivo vaatii kiintokalliota kohtuullisen läheltä maanpintaa. Peruskallion päällä oleva maakerros hidastaa poraustyötä koska pehmeän pintamaan osuus joudutaan teräsputkittamaan kunnes kiintokalliota löytyy. Joskus harvoin kalliossa voi osua kohdalle rikkokalliota tai erittäin voimakas vesisuoni joka voi hankaloittaa ja hidastaa kaivon poraustyötä. Tämä harvemmin kuitenkaan estää porakaivon toteuttamista. Mitä parempi veden tuotto kaivossa on, sitä parempi se on lämmönlähteenäkin. On kuitenkin huomioitavaa että lämpökaivossa olevaa vettä ei suositella käytettäväksi talousvetenä.

Lämpökaivoon lasketaan välittömästi porauksen jälkeen energiakollektori eli lämmönkeruuputkipari jolla lämpö kerätään kaivosta vaakaputkia pitkin maalämpölaitteistolle. Kollektoriputkisto on PEM-muovia ja putki on halkaisijaltaan 40mm. Putkisto täytetään maaliuoksella joka on 30% vahvuista ympäristöystävällistä bioetanolia.

Kaivon yläpäähän asennetaan nk. ”huoltokaivo” eli muovinen kaivonrengas ja kaivon päähän laitetaan muovinen ”hattu”. Mikäli kaivo sijoittuu paikkaan jossa on jatkuvaa liikennettä (esim. ajoradalle tai parkkipaikalle) siihen on mahdollista laittaa myös betoninen huoltokaivo ja valurautainen kansi suojaamaan kaivoa. Kokonaisuus jää kokonaan maan alle suojaan joten pihaan ei jää näkyviä merkkejä porakaivon olemassa olosta eikä se rajoita pihan käyttöä. Kaivon sijainti merkitään pieneen infokilpeen joka kiinnitetään talon seinään ilmoittamaan kaivon sijainnista. Jätämme käynnistämme aina myös porausraportin josta ilmenee porausajankohta, sijainti ym. kaivoa ja poraustyötä koskevat tiedot.

Lämpökaivon poraustyö on kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä!