Yhä useampi taloyhtiö vaihtaa öljylämmityksen ekologisempaan maalämpöön. Myös Savonlinnan Lämpöpumppu Oy:llä on pitänyt asian tiimoilta kiirettä. SLP:n tämän vuoden suurimpia paikallisia kohteita on Pihlajaniemellä sijaitseva Savonlinnan Vuokratalot Oy:n omistama asunto-osakeyhtiö Kuusniementie 13–17, jonka lämpöremontti on viittä vaille valmis. Sähköntoimittaja asentaa vielä kiinteistölle järeämmän syöttökaapelin.

– Taloyhtiöön kuuluu kuusi kerrostaloa, ja niissä on yhteensä 62 asuntoa. Alun perin öljylämmitteiset talot on rakennettu vuosina 1989–1990, yrittäjä Teemu Lautiainen taustoittaa urakkakohdettaan.

Taloyhtiöt hakevat lämpöremontilla ennen kaikkea säästöjä. Lautiainen ja SLP:n asentaja Pertti Havantola sanovat, että maalämpö säästää energiaa jopa 80 prosenttia öljyyn verrattuna.

– Maalämmön hyötysuhde on korkea: yhdellä kilowatilla sähköä tuotetaan neljästä kuuteen kilowattia lämpöä. Maalämpö alkaa kirjaimellisesti säästää rahaa heti asentamisestaan lähtien, Havantola toteaa.

Lautiainen toivoo lämpöremonttia harkitsevan ajattelevan maalämpöä tuottavana sijoituksena: maalämmön lämmityskulut ja laiteinvestointiin otetun lainan lyhennys- ja korkokulut ovat yhteenlaskettunakin pienemmät kuin pelkät lämmityskustannukset entisellä lämmitysmuodolla.

– Investointi maalämpöön maksaa itsensä takaisin lämmityskulujen pienenemisestä tulevilla säästöillä. Takaisinmaksuaika vaihtelee kohteen koon mukaan ja on keskimäärin 5–10 vuotta. Maalämpö on sijoitus siinäkin mielessä, että se nostaa kiinteistön arvoa.

Usean maalämpöpumpun järjestelmä lisää energiatehokkuutta

Kuusniementien kerrostalojen lämpöremontti alkoi elokuun alussa lämpökaivojen poraamisella, josta vastasi SLP:n pitkäaikainen yhteistyökumppani PT Energiaporaus Oy. Kohteeseen tuli yhteensä 20 peräti 280 metriä syvää lämpökaivoa lämmönkeruuputkistoineen. Havantola sanoo, että lämpökaivojen määrä ja syvyys sovitetaan kiinteistöön tulevan maalämpöjärjestelmän tehoon.

– Näin isossa kohteessa lämmitysenergian tuottamiseen tarvitaan tehokas järjestelmä, joka puolestaan tarvitsee pyöriäkseen useamman lämpökaivon muodostaman kaivokentän.

Poraustyöt kestivät reilu kolme viikkoa. Sen jälkeen vuorossa oli pihan aukaiseminen vaakaputkistoa varten.

– Koska kaivoja tuli paljon, yhdistimme kaivoista tulevat lämmönkeruuputket kahteen jakokaivoon. Se vähensi sisälle vietävien putkien määrän kahteen isompaan putkeen.

Suuri työ tehtiin myös kiinteistöjen Kuusniementie 17:ssä sijaitsevassa lämmönjakohuoneessa, josta purettiin 16 kuution öljysäiliö. Tilalle asennettiin kolme noin 100 kilowatin invertterikäyttöistä Thermia Mega XL -maalämpöpumppua, kolme käyttövesivaraajaa sekä yksi varaaja lämmitystä varten. Havantola sanoo, että järjestelmä toimii energiatehokkaimmin nimenomaan useammalla pienempitehoisella lämpöpumpulla.

– Siinä missä yksi iso lämpöpumppu käynnistyy heti täydellä teholla, pienet muuttuvatehoiset lämpöpumput käynnistyvät vuorotellen lämmitystarpeen mukaan. Useampi lämminvesivaraaja puolestaan takaa sen, että lämmin vesi ei pääse loppumaan – näissä taloissa asuu paljon ihmisiä.

Talvi on hyvä ajankohta lämpöremontin suunnittelulle

SLP on tehnyt Savonlinnan Vuokrataloille tämän vuoden aikana jo neljä mittavaa lämpösaneerausta kerros- ja rivitaloyhtiöihin – kolme kesken olevaa pienempää kohdetta valmistuu vielä vuoden loppuun mennessä.

– Toiminta-alueemme on Etelä-Savo. Muun muassa alkusyksystä teimme ison lämpöremontin Kuortinkartanoon, Lautiainen kertoo.

Havantolan kokemuksen mukaan monen taloyhtiön kohdalla maalämpöön siirtymiseen on vaikuttanut erityisesti energian hintakehityksen epävarmuus. Hän muistuttaa, että maalämpö on ainoa pienellä energiankulutuksella toimiva lämmitysjärjestelmä.

– Vaikka sähkön hinta jatkaisi nousuaan, on maalämpö edelleen kannattava valinta. Maalämmössähän itse maalämpö on ilmaista, ainoastaan pumppu tarvitsee pyöriäkseen sähköä. Lämpöpumpulla tuotetusta energiasta kaksi kolmasosaa on peräisin maasta ja vain yksi kolmasosa energiakakusta on ostoenergiaa. Toisin sanoen, jos sähkön hinta nousee vaikka 30 prosenttia, niin lämpöpumpun käyttökustannukset nousevat ainoastaan 10 prosenttia.

Sydäntalvi on maalämpöremonttien suhteen hiljaisempaa aikaa roudan ja lumen vuoksi. Lautiainen sanookin, että tammi-helmikuu on hyvä ajankohta suunnitella lämpöremonttia.

– Kun suunnitelmat ovat valmiina, niin keväällä pääsee sitten heti hommiin.